Nyt kun maailma on taas päättänyt ottaa pestin hulluuteen, niin ajattelin luoda katsauksen 1980-luvulle, jolloin olivat suosittuja artistien maailmanlaajuiset hyväntekeväisyystempaukset, jotka nostattivat yhteisöllisyyden tunnetta ja antoivat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Eli toisin sanoen, kun nykyhetki on ahdistava, tulee nostalgia apuun. Haluamme paeta ajatuksissamme sinne, missä kaikki oli paremmin: kylmä sota ja kahden suurvallan ydinasevarustelu ainaisena seuranamme. Sarkasmi sikseen, joten palatkaamme hetkeksi ajassa taaksepäin, tuolle menneelle vuosikymmenelle.
Ihmisoikeudet nyt! (Human Rights Now!) oli kuusi viikkoa kestänyt
maailmanlaajuinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toimeenpanema hyväntekeväisyyskiertue, joka järjestettiin vuonna 1988, kattaen 20
esiintymistä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Kiertueeseen osallistuivat sellaiset maailmantähdet kuten Bruce Springsteen, Sting, Peter Gabriel, Tracy Chapman ja
Youssou N'Dour, joiden lisäksi jokaisessa konsertissa oli mukana
useita paikallisia julkimoita.
Ohjelma lähetettiin myös Suomessa. Nauhoitin sen VHS-videokasetille, ja tsekkasin sen läpi monta monituista kertaa. Erityisesti Stingin Buenos Airesissa kuvattu They Dance Alone, oli koskettava esitys, joka jäi mieleen. Siinä tuotiin lavalle äitejä, jotka vielä tuolloin edelleenkin hallinnassa olleen Chilen diktaattori Pinochetin aikana olivat "kadottaneet" poikansa. He toivat mukanaan kasvottomia muovista tehtyjä hahmoja. Se herätteli nuoren miehen ajattelemaan (kts. video alapuolelta).
Koko hyväntekeväisyystouhu sai alkunsa siitä, kun irkkubändi Boomtown
Ratsin keulahmo Bob Geldof oli vieraillut Etiopiassa, Afrikassa ja
järkyttynyt siellä vallitsevasta nälänhädästä. Hän päätti ottaa yhteyttä
muusikkotovereihinsa ajatuksena tehdä levy, jonka tuotto menisi Etiopian
nälkäänäkeville.
Sen aikaiset popin ja rokin silmäätekevät kokoontuivat levytyssessioon, jonka tuloksena syntyi levytys Do They Know It's Christmas?, joka julkaistiin joulumarkkinoille, vuonna 1984, ja josta muodostui yksi Englannin kaikkien aikojen myydyimmistä singlejulkaisuista.
Seuraavana vuonna myös amerikkalaiset "keksivät" idean. Ja konsepti oli sama. Michael Jackson ja Lionel Richie kutsuivat ajan kuumimmat nimet levytysstudioon. Paikalle saapui muun muassa sellaisia legendoja kuten Bruce Springsteen, Paul Simon, Ray Charles, Bob Dylan, Diana Ross, Willie Nelson ja Tina Turner. Single We Are The World myi yli 20 miljoonaa kappaletta ja voitti neljä Grammy-palkintoa.
Molemmista tempauksista julkaistiin musiikkivideot, jotka löytyvät YouTubesta. Lisäksi Netflix on julkaissut erinomaisen dokumentin We Are The World -levytyssessiosta. Se löytyy suoratoistopalvelusta nimellä The Greatest Night in Pop. Vahva suositus.
Kyseisten prokkisten jälkeen järjestettiin heinäkuussa 1985, massiivinen Live Aid -kaksoiskonsertti Englannissa, Lontoon Wembleyllä ja Yhdysvalloissa, Philadelphiassa, John F. Kennedy
-stadionilla. Simultaaninen tapahtuma välitettiin satelliitin välitykselllä ympäri maailmaa,
myös Suomessa se nähtiin. Muistan hyvin seuranneeni sitä silmät sikkurassa vuorokauden putkeen.
Lähes kaikki sen aikaiset supertähdet
osallistuivat hyväntekeväisyystapahtumaan. Lavalla nähtiin nimiä kuten Status
Quo, Sade, Sting, U2, Dire Straits, David Bowie,
Elton John, Paul McCartney, The Beach Boys, Bryan Adams,
Madonna, Eric Clapton, Phil Collins, Duran Duran,
Mick Jagger, Tina Turner ja Queen, jonka historiallinen
esiintyminen Wembleyllä varasti lähes koko show'n (kts. video
alapuolelta).
Vaikka ajatus näissä projekteissa pohjimmiltaan olikin hyvä, niin valvonta rahojen päätymisestä oikeille tahoille oli lievästi sanottuna puutteellinen. Wikipedia tietää kertoa, että BBC:n vuonna 2010 tehdyn dokumentin mukaan Etiopiaan kerätyt varat päätyivät maan diktaattorille Mengistu Haile Mariamille. Hänen väitetään käyttäneen suurimman osan lahjoitusvaroista aseiden ostamiseen Neuvostoliitosta. Toisin sanoen, rahoilla kustannettiin Afrikan suurin ja parhaiten varustettu armeija. Miten meni omasta mielestä?
Olennaista kuitenkin oli se, että nämä tapahtumat osoittivat meille kaikille sen, että vielä välitetään ja tehdään myös jotain sen eteen. Ja olihan niistä ihan konkreettistakin hyötyä. Esimerkiksi Etelä-Afrikan tulevan presidentin, Nelson Mandelan vapauttamisen puolesta järjestettiin kesäkuussa 1988 näyttävä musiikkitapahtuma, joka välitettiin 67 maahan, saavuttaen noin 600 miljoonan yleisön.
Uutiset tapahtumasta ja sen suosiosta saavuttivat Mandelan ja muut poliittiset vangit. Ajan myötä voimakkaan heijastusvaikutuksen uskotaan lisänneen hallitukseen kohdistuvaa painetta vapauttaa Mandela. Näin myös tapahtui 20 kuukautta konsertin jälkeen, kun Mandela oli virunut 27 vuotta vankilassa.
|
| Nelson Mandela -konsertin mainosjuliste. Esiintyjälistalta löytyi muu muassa sellaisia bändejä ja artisteja, kuten Dire Straits, Eurythmics, Chrissie Hynde, George Michael, Whitney Houston sekä äskettäin menehtynyt Roberta Flack. |
Mutta missä ovat superstarbojen hyväntekeväisyystempaukset nyt? Lukuunottamatta pienimuotoisia ja paikallisia tapahtumia, kuten esimerkiksi viimeaikaisten Los Angelesin tulipalojen puolesta järjestetty konsertti, niin oikeastaan on aika vaikea kuvitella tämän päivän musiikintekijöiden kokoontuvan vastaavanlaisen konseptin pariin, esimerkiksi Ukrainan rauhan puolesta – nyt kun kaikki yhteiskunnassa, musiikkia myöten, on pirstaloitunutta ja yksilöllisyyttä korostetaan.
Ja vaikka tiedonvälitys on tänä päivänä tehokkaampaa kuin koskaan ennen ja kirjaimellisesti meillä on uutiskanava kädessämme, niin paradoksaalista kylläkin, se näyttäisi suuressa mittakaavassa enemmän erottavan ihmisiä ja kansakuntia, kuin että se toimisi yhdistävänä voimana. Tuolloin vielä televisio oli tehokas sulauttaja, kun me kaikki katselimme samoja ohjelmia.
Kollektiivisuus ja kollektiivinen ajattelu toimivat edellä mainittujen tapahtumien priimusmoottoreina. Mutta ovatko ne jo menetetty kanta? Vieläkö tässä kahtiajakautuneessa maailmassa kyettäisiin järjestämään jonkinlainen globaali happening? Kyynikkona sanon, että ei. Toivon olevani väärässä.