Vuosina 1983-84 Ylellä esitettyyn Velipuolikuu-sketsisarjaan uudelleen levytetyt ja siinä esitetyt vanhat kotimaiset humpat edustavat täyttä timanttia lajissaan. Sarjasta lohkaistu albumi Muistan sua Elaine on pieteetillä ja perinteitä kunnioittaen toteutettu. Ohjelman oheistuote ei ollut vain hätäinen rahastus, vaan siihen paneuduttiin. Tuottajana alan professori Pedro Hietanen, jonka hengittävät, raikkaat sovitukset ja Pirkka Pekka Peteliuksen mukiinmenevät, huolettoman rennot tulkinnat ovat syöpyneet sieluuni. Itse asiassa, kun tarkemmin asiaa funtsin, taisivat aikoinaan ovelasti ujuttaa kyseisen suomalaisen kansanmusiikin pirtaani.
Ensimmäisistä hetkistä Pedron kanssa meillä synkkasi ihan vitusti. – Pirkka-Pekka Petelius
Erinomaisessa elämäkertakirjassa, Pedro (Janne Flinkkilä, LIKE 2024), kerrotaan kuinka Hietanen sai kunniatehtävän metsästää humppa-aarteita Velipuolikuun ohjelmistoon. Kari Kyrönseppä johdatti hänet Ylen levystön syövereihin. Sieltä löytyi kasapäin savikiekkoja, joista alettiin valkata kaikkein hillittömintä matskua:
"Se oli vasta alkua. Yhteinen sävel alkoi pian kuljettaa kyseenalaisiin maisemiin. Pedro rakastaa absurdeja kontrasteja ja Petelius mustaa huumoria. Kyrönsepän idea jalostui: etsitään mahdollisimman synkkiä tarinoita, jotka tulkitaan mahdollisimman iloisesti. Muisto tästä alkaa hihityttää Pedroa. 'Paras esimerkki tästä on Siperia, jossa lauletaan aivan riemukasta humppaa ja säkeistö päättyy, että sinne jäi hän hangen syleilyyn. Siis iloisesti lauletaan, miten joku kuoli hankeen. Täysin käsittämätöntä', Pedro sanoo ja nauraa niin, että hytkyy, koska ei muuta voi ... Kontrastia jyrkennettiin sillä, että Petelius lähti laulamaan näistä karmeista kohtaloista hymyssä suin, valkoinen puku päällä. 'En tiedä, miten moni silloin älysi sen ristiriidan, mutta musta se oli helvetin hieno ristiriita', Petelius sanoo."
Valtavan suosion saanut tv-komedia itsessään teki aikoinaan historiaa. Se mullisti koko meikäläisen genren päälaelleen. Speden vitsien alleviivaava valtakausi oli auttamatta ohi. Ilman Velipuolikuuta ei olisi Kummelia sun muita vinosti maailmaa tarkastelevia jatkumoita.
