Siirry pääsisältöön

Bruce Springsteen – Thunder Road (live 1975)

Radio Suomen illassa oli Olga Ketosen haastateltavana Warner Music Finlandin kotimaisen tuotannon päällikkö Asko Kallonen, joka on lokakuussa jättämässä toimensa. Idols-tuomarina Suomen kansalle tutuksi tulleelta musiikkivaikuttajalta soitettiin toisena toivebiisinä Bruce "Pomo" Springsteenin Thunder Road, joka aikoinaan muutti Kallosen elämän suunnan.

Hän kertoi siitä ohjelmassa seuraavaa:

"Tää live-versio on raaimmillaan kaunis osoitus siitä miten mahtava lauluntekijä Springsteen on, ja miten se ihan sillä omalla tulkinnallaan luo sen tilanteen, missä se odottaa siellä autossaan sitä Marya. Ja se käy koko sen elämänsä toivottomuuden ja sen toivon läpi, kun se auto käy siinä portaiden edessä, ja se Mary saapuu siitä ja se heilahtaa se hame. Se on kuin kohtaus jostain elokuvasta.

Mutta se pointti on siinä se, että mä olin tehtaassa töissä, mä olin jotain 19-20-vuotias ja mä sorvasin semmosia ruuvireikiä Nokialle meneviin kiskoihin, niin että mun kädet oli ihan koppurassa päivän jälkeen, ja mä kaaduin kuolleena sänkyyn. Sitä kesti semmonen vuosi, kunnes mä olin toivoton siitä, että mä en enää jaksa tätä, että mä oon täällä hemmetin tehtaassa töissä. Ja sit me kaverin kanssa lähettiin kattoon sitä Springsteeniä. Ja tää kuullostaa ihan Springsteenin biisiltä, siis tää stoori. 

Menin Johanneshov'iin kattoo, se oli River-kiertue ja sit mä istuin siinä portailla, ja Springsteen aloitti tän biisin, Thunder Roadin, ja se hyppäs siihen pianon päälle ja laittoi sen mikin yleisöön. Se on aika vaikee biisi, siinä on paljon sanoja ja se koko yleisö lauloi sen mukana, ja mulla meni kylmät väreet, että mieletön voima tässä jutussa! 

Ja mä istuin siinä ja katoin, ja siinä kahen tunnin jälkeen, se sano, että hei hei me tulla kohta takaisin, mä aattelin, että ne tulee vuoden kuluttua takaisin. Sit ne sano, että nyt on 15 minuutin väliaika, ja sit ne veti puoltaoistatuntia vielä. Mä olin ihan sillee niinku, mä olin aivan sekaisin sen keikan jälkeen, että miten voi jotain tällaista tapahtua?! 

Ja silloin mä jotenkin tajusin, että mä lähen sieltä tehtaasta helvettiin ja rupeen opiskeleen, menin opiskelemaan. Ja mun isäni vielä sanoi, että lopeta tuo elämä, että sulla on mahollisuuksia vaikka mihin, että mee jotain opiskelemaan. Ja sit mä menin opiskelemaan Valtsikkaan (Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta), ja sit siellä Valtsikassa mä tapasin ihmisiä, jotka taas vei mut niihin kuvioihin, mistä syntyi ensimmäisen bändit. Päät-yhtye ja kaikki tää, ja sit tuli Katusoittajat ja Keba ja kaikki. Se muutti mun elämäni suunnan se yks keikka.

Biisin jälkeen Kallonen kommentoi:

"Mut täähän oli siis vuonna seiskytviis, sillon Bruce Springsteen ei ollut vielä all american star, vaan se oli niinku... tossa on vielä jotenkin... se ei yritä ylitulkita, ja olla se niinku... tossa on jotain tosi lämmintä ja inhimillistä paikalla."

Ohjelmassa soitettu Thunder Road on avausbiisi komealta, vuonna 1986 julkaistulta, viiden LP:n ja kolmen cd:n live-boksilta Bruce Springsteen & the E Street Band – Live 1975–1985.

Kallosen mainitsema Johanneshov on Tukholmassa sijaitseva kaupunginosa. Springsteen konsertoi siellä kahtena päivänä, The River -kiertueella, 7.–8. toukokuuta, vuonna 1981. Kallonen on mitä ilmeisemmin ollut 7. päivän keikalla, koska juurikin siellä esitettiin Thunder Road, ensimmäisen setin päätteeeksi.

Kuuntele koko ohjelma Yle Areenasta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Irwin Goodman – Jarintori, 1.10.1987

Härmälän sanomien mainos, syyskuussa 1987. Koska artistin syntymästä tuli kuluneeksi 80-vuotta, niin turisenpa sen kunniaksi teille pari tarinaa Antti Hammarbergistä , siis siitä kansakunnan rakastetusta rentusta, joka myös taiteilijanimellä Irwin Goodman paremmin tunnettiin. Ensimmäinen muistoni herrasta on Tampereen messuilta joskus 1970-luvun alkupuolelta. Olin siellä vanhempieni kanssa, noin 5-vuotiaana natiaisena. Muistan vain hämärästi muita päätä pidemmän miehen, jonka ruskea leveälierinen nahkahattu vilahteli Hakametsän pihassa häntä piirittäneen ihmisjoukon keskellä, kun artisti raivasi tietään Suomen ensimmäiseen jäähallin esiintymään. Sisällä hallissa vanhempani veivät minut johonkin lapsille tarkoitettuun koppiin leikkimään, siksi aikaa, kun Irwin heitti settiä lauteilla. Sieltäkö mahdoin saada ensikipinän Irwinin musiikkiin? Koska lapsena ensimmäiset kailottamani laulut

Hector – Tampere-talo 11.3.2023

Olen aina halunnut nähdä Hectorin konsertissa, mutta hämäläinen kun olen, niin onnistuin vetkuttelemaan näinkin pitkään ennen kuin sain aikomukseni realisoitua. Kiertueen nimikin oli kuin henkilökohtainen kutsu: Vielä ehtii . Joten, koska artistikin alkaa jo kuulua seniorisarjaan, päätin ottaa tilaisuudesta vaarin. Tampere-talo oli täyteen pakattu. Konsettti alkoi odotetusti Hectorin ensilevytyksellä  Palkkasoturi ( Universal Soldier ), mutta sitä ennen hän puhui pitkään Ukrainan tilanteesta ja millaisessa maailmassa me nykyään elämme. Puheen jälkeen alkanut Buffy Sainte-Marien pasifistinen julistuslaulu heräsi ikään kuin uudelleen henkiin, kuulostaen suorastaan ravisuttavan ajankohtaiselta. Artistin ääni oli hyvässä vireessä ja soi upeasti koko salin täydeltä. 8-henkinen Power Band  ei jättänyt toivomisen varaa. Solistin lisäksi lavalla oli toinen legenda kitarassa, Jarmo Nikku , ja koskettimissa Hectorin pitkäaikainen yhteistyökumppani E

Bruce Springsteen & E Street Band – Helsingin olympiastadion, 11.7.2008

Bruce Springsteen ja E Street Band koettuna konsertissa saattaa lähennellä jopa uskonnollista kokemusta. Niin kävi minulle, täysin yllättäen ja pyytämättä, heinäkuisessa illassa, olympiastadionilla, vuonna 2008. Springsteen-diggailuni alkoi joskus 1980-luvun puolenvälin tietämillä. Syynä siihen, varmaan niin kuin vähän yhdellä sun toisella aikalaisella, oli Pomon lopulliseen kansainväliseen läpimurtoon luotsannut ja supertähden asemaan pönkittänyt albumi Born In The USA .  Vähän vanhempi serkkuni oli fanittanut Brucea jo vuosia, joten sainkin häneltä mentoroinnin lisäksi, näppärästi lainaan nipun Pomon siihenastisen uran merkittävimmät vinyylit. Pian hankin ne myös omaan omistukseen. Tie tämän amerikkalaisen musiikintekijän ja tarinankertojan maailmaan oli avattu, eikä siltä ole ollut paluuta.  Vuosikausia Springsteen kiersi suomalaiset konserttilavat kaukaa. Lähin minne hän pääsi oli Ruotsi, jossa hän vierailikin useasti. Näytti jo vahvasti