Siirry pääsisältöön

Paul Simon – Me and Julio Down by the Schoolyard


Pieni suuri mies Paul Simon teki uuden tulemisensa myötä 1980-luvulla muutamia näennäisen simppeleitä ja juurikin siinä kontekstissa erinomaisesti toimivia musiikkivideoita. Me and Julio Down by the Schoolyard, vuodelta 1988, kuuluu siihen sarjaan. Levytys on kuitenkin jo vuodelta 1972, artistin ensimmäiseltä omaa nimeä kantavalta sooloalbumilta. 

Videon kommenttikentästä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista sälää. Siellä tytär oli bongannut oman teini-iässä olleen äitinsä hyppäämässä narua. Joku muisteli hyviä aikoja New Yorkin Queensissa, jossa video on kuvattu. Joku bongasi introssa näkyvän beatboxaajan, joka on jo painunut manan majoille.


Joku nostaa hattuaan Paul Simonille, kuinka hän vähät välitti aikansa ennakkoluuloista, yhdistäen musiikissaan eri kulttuurit. Joku ihmettelee isoa stereomankkaa suhteessa artistin kokoon. Useampikin oli tunnistanut pesäpallolegenda Mickey Mantlen lyömässä kunnaria ja vaahtoamassa valkkuna videon lopussa. 

Lukuisia tapoja nähdä asioita, mutta ensisijaisesti kuolematonta musiikkia, jonka metka ominaisuuspiirre useasti on, jopa taakka, että se kantaa mukanaan moniselitteisyyttä ja merkityksellisyyttä, mikä on syntynyt ainoastaan kuuntelijan päässä. Viittaan tällä muun muassa songfacts.com-sivuston kommenttiosioon, jossa näitä johtopäätöksiä kappaleelle on kehitelty oikein urakalla, pitkään ja hartaasti. Jo pelkästään niiden läpikäyminen oli itselle viihdettä sinällään, tästä harmittomasta hyvänolon biiistä. Vai oliko se sittenkään niin harmitonta?

It's against the law
It was against the law
What the mama saw
It was against the law
Tunniste:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Irwin Goodman – Jarintori, 1.10.1987

Härmälän sanomien mainos, syyskuussa 1987. Koska artistin syntymästä tuli kuluneeksi 80-vuotta, niin turisenpa sen kunniaksi teille pari tarinaa Antti Hammarbergistä , siis siitä kansakunnan rakastetusta rentusta, joka myös taiteilijanimellä Irwin Goodman paremmin tunnettiin. Ensimmäinen muistoni herrasta on Tampereen messuilta joskus 1970-luvun alkupuolelta. Olin siellä vanhempieni kanssa, noin 5-vuotiaana natiaisena. Muistan vain hämärästi muita päätä pidemmän miehen, jonka ruskea leveälierinen nahkahattu vilahteli Hakametsän pihassa häntä piirittäneen ihmisjoukon keskellä, kun artisti raivasi tietään Suomen ensimmäiseen jäähallin esiintymään. Sisällä hallissa vanhempani veivät minut johonkin lapsille tarkoitettuun koppiin leikkimään, siksi aikaa, kun Irwin heitti settiä lauteilla. Sieltäkö mahdoin saada ensikipinän Irwinin musiikkiin? Koska lapsena ensimmäiset kailottamani laulut
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Hector – Tampere-talo 11.3.2023

Olen aina halunnut nähdä Hectorin konsertissa, mutta hämäläinen kun olen, niin onnistuin vetkuttelemaan näinkin pitkään ennen kuin sain aikomukseni realisoitua. Kiertueen nimikin oli kuin henkilökohtainen kutsu: Vielä ehtii . Joten, koska artistikin alkaa jo kuulua seniorisarjaan, päätin ottaa tilaisuudesta vaarin. Tampere-talo oli täyteen pakattu. Konsettti alkoi odotetusti Hectorin ensilevytyksellä  Palkkasoturi ( Universal Soldier ), mutta sitä ennen hän puhui pitkään Ukrainan tilanteesta ja millaisessa maailmassa me nykyään elämme. Puheen jälkeen alkanut Buffy Sainte-Marien pasifistinen julistuslaulu heräsi ikään kuin uudelleen henkiin, kuulostaen suorastaan ravisuttavan ajankohtaiselta. Artistin ääni oli hyvässä vireessä ja soi upeasti koko salin täydeltä. 8-henkinen Power Band  ei jättänyt toivomisen varaa. Solistin lisäksi lavalla oli toinen legenda kitarassa, Jarmo Nikku , ja koskettimissa Hectorin pitkäaikainen yhteistyökumppani E
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Bruce Springsteen & E Street Band – Helsingin olympiastadion, 11.7.2008

Bruce Springsteen ja E Street Band koettuna konsertissa saattaa lähennellä jopa uskonnollista kokemusta. Niin kävi minulle, täysin yllättäen ja pyytämättä, heinäkuisessa illassa, olympiastadionilla, vuonna 2008. Springsteen-diggailuni alkoi joskus 1980-luvun puolenvälin tietämillä. Syynä siihen, varmaan niin kuin vähän yhdellä sun toisella aikalaisella, oli Pomon lopulliseen kansainväliseen läpimurtoon luotsannut ja supertähden asemaan pönkittänyt albumi Born In The USA .  Vähän vanhempi serkkuni oli fanittanut Brucea jo vuosia, joten sainkin häneltä mentoroinnin lisäksi, näppärästi lainaan nipun Pomon siihenastisen uran merkittävimmät vinyylit. Pian hankin ne myös omaan omistukseen. Tie tämän amerikkalaisen musiikintekijän ja tarinankertojan maailmaan oli avattu, eikä siltä ole ollut paluuta.  Vuosikausia Springsteen kiersi suomalaiset konserttilavat kaukaa. Lähin minne hän pääsi oli Ruotsi, jossa hän vierailikin useasti. Näytti jo vahvasti
Lähetä kommentti
Lue lisää »